Listeners are sensitive to pitch distributional information in music (N. Oram & L. L. Cuddy, 1995; C. L. Krumhansl, J. Louhivuori, P.Toiviainen, T. Jäärvinen, & T. Eerola, 1999). However, it is uncertain whether frequency-based musical features are sufficient to explain the similarity judgments that underlie listeners' classification processes. A similarity rating experiment was designed to determine the effectiveness of these features in predicting listeners' similarity ratings. The material consisted of 15 melodies representing five folk music styles. A multiple regression analysis showed that the similarity of frequency-based musical properties could account for a moderate amount (40%%) of listeners' similarity ratings. A slightly better predictive rate (55%%) was achieved by using descriptive variables such as number of tones, rhythmic variability, and melodic predictability. The results suggest that both measures were able to capture some aspects of the structures that portray common salient dimensions to which listeners pay attention while categorizing melodies.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, ettää musiikin tilastollisilla tapahtumilla, kuten säävelten määäärillää ja tyypillisillää intervalleilla, on merkitystää, kun kuulijat muodostavat kääsityksiääään musiikin rakenteesta (N. Oram & L. L. Cuddy, 1995; C. L. Krumhansl, J. Louhivuori, P. Toiviainen, T. Jäärvinen, & T. Eerola, 1999). Nääiden piirteiden voidaan olettaa olevan täärkeitää myöös musiikin luokittelussa. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetää, miten hyvin tilastollisilla piirteillää voitaisiin musiikin luokittelua selittääää. Täätää testattiin kuulijoille jäärjestetyn samanlaisuusarviointitehtäävään avulla. Tutkimuksen materiaali koostui 15 melodiasta, jotka edustivat viittää eri kansanmusiikkityyliää. Regressioanalyysi paljasti, ettää musiikin tilastollisten piirteiden samanlaisuus pystyi selittäämääään kohtuullisen määäärään (40%%) kuulijoiden antamista samanlaisuusarvioista. Hieman parempi selitysaste (55%%) saavutettiin kuvaavilla muuttujilla, joita olivat melodian laajuus ja ennakoitavuus sekää rytmin vaihtelevuus. Nääin ollen tulokset antavat aiheen olettaa, ettää musiikin tilastolliset piirteet ja kuvailevat muuttujat vaikuttavat kuulijoiden luokittelupäääätööksiin.

This content is only available via PDF.
You do not currently have access to this content.